K-SR:n rajavartijat kirjoittavat blogia Kreikan komennukselta:
11.1.2011, kello 13.40
”Erään kaiman tarina”
Elettiin toukokuun alkua. Kesäloma kolkutteli Nikolayoksen mielessä jo lupaavasti. Kuitenkin hän lähti maanantaina reippaasti kouluun, sillä hän tiesi, että koulun jälkeen odotti isän lupaama yllätys. Koulupäivä sujui kuin siivillä. Kaikki oli hyvällä tuulella, oppilaat, opettajat, siivoojat, kaikki.
Kahden jälkeen hän hyppäsi pyörän selkään ja lähti ajamaan kotiin. Matkalla hän huomasi pari kaveria toisesta koulusta, mutta hänellä ei ollut aikaa jäädä iskemään tarinaa. Isä oli laittanut tekstiviestin, mitä hän ei koskaan aikaisemmin ollut tehnyt. Nikolayksen vatsanpohjalla tuntui kiva kutina. Näinköhän hän saisi sen, mitä on jo pitkään haaveillut. Armeijan portilla hän oli törmätä ajatuksissaan partioon lähteviin sotilaisiin. ”συγνώμη, anteeksi” hän huudahti, eikä edes katsonut taakseen.
Heti tutussa risteyksessä hän huomasi sen! Ihan oma skootteri!!! Ei voi olla totta! Nikolaykos hyppäsi isän kaulaan, nappasi kypärän ja hyppäsi uuden menopelinsä selkään. Kaveri muuttuisivat kateudesta vihreäksi. Isä yritti sanoa jotain, mutta eihän sitä enää malttanut kuunnella. Joo joo!
Lentopallo harjoituksiin matka kävi Alexandroupolin reunateitä pitkin, vaikka lyhempiäkin teitä olisi ollut tarjolla. Hänestä tuntui mahtavalta, kesäloma, rannat, tytöt ja vauhdin hurma täyttivät mielen.
Harjoituksissa ei oikein sujunut. Keskittyminen oli jossain aivan muualla. Pakko päästä uuden menopelin tankoon ja viedä Anistos, tyttö josta hän piti aivan liian paljon, ajelulle. Treenin jälkeen pientä viestittelyä. Hymy oli melkoinen kun Anistos vastasi ajeluun myöntävästi. Käyttihän hän jopa hymiötä!!! :)
Ilta alkoi jo pimetä Alexandroupolin rantakatu oli jo nähnyt uuden sinisen skootterin liian monta kertaa. Isä laittoi viestiä, että kotiin oli tultava viimeistään kello 23.30. Nikolaykos vei Anistoksen kotiin ja sai suudelman poskelle. Ihmiset eivät voineet olla huomaamatta kypärän alta levinnyttä hymyä. Tankillinen alkoi olla lopussa. Päivän saldoksi oli kertynyt huimat 130 km! Nikolaykos suuntasi kotiin, liikenneympyrä lähellä kotia oli mahtava ajaa kallistaen menopeliä. Tuttuakin tutumpi Y-risteys oli taas näkyvissä. Nikolaykos kaartoi oikealle ja ryhmittyi kääntymään vasemmalle omaan kotipihaan, kun kaikki pimeni…
Paikallinen poliisi oli 30 min aikaisemmin aloittanut moottoritiellä takaa-ajon laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvään noutoautoon. Audi A6, jossa oli Bulgarian kivet kaahasi moottoritieltä kohti Alexandorupolin keskustaa lähes 180 km/h vauhdilla. Törmättyään risteyksessä Nikolaykokseen kuljettaja menetti auton hallinnan ja törmäsi seinään. 30 sekuntia ajoneuvon jäljessä tullut poliisimies joutui näkemään karmaisevan tilanteen. Ihan hänen kotikulmillaan. Tämä tapahtuma pysäytti koko kaupungin.
Bulgarialainen järjestelijä pääsi pakenemaan, lähiympäristöstä saatiin kiinni kuusi laitonta maahantulijaa.
Viimeistä kappaletta lukuun ottamatta tarina on fiktiota. Kaikki tämä tapahtui 5.5.2008 ja edelleen kertoo karulla tavalla bisneksen raadollisuudesta, mitä hädänalaisten ihmisten kustannuksella käydään.
Operaatiossa muuten kaikki sujuu painollaan. Parin viimeyön työntekoa on vaikeuttanut alueella sitkeästi pysynyt sumu. Jälkiä on etsitty ahkerasti, mutta mitään mainitsemisen arvoista ei ole löytynyt. Nyt on taas hetki aikaa pestä vaatteita, yrittää ravistaa maihareihin itsepintaisesti tarttunutta mutaa ja huoltaa muita varusteita. Ajoneuvon pesuun sisältä ja ulkoa ei tarvitse paljon lompakkoa narauttaa, sillä 45 min työstä veloitetaan 11€. Toki meidän käytössä oleva bensasyöppö auto venyttää lompakkoa paikallisilla polttoainehinnoilla jo melkoisesti.
-Shrek
8.1.2011, kello 19.00
"Toimelias turistipäivä"
Poikkeuksellisesti aloitimme työt jo aamusta. Ideana oli kiertää toiminta-aluetta valoisalla ja esitellä tapahtumapaikkoja uusille työkavereille Puolasta sekä debriefing toiminnasta vastaavalle henkilölle. Maailma näyttää todellakin erilaiselta lämpökameratähystäjän silmin!!! Vaikka alueella on nyt tullut touhuttua pitkään, ei korkeuserot ja etäisyydet lakkaa hämmästyttämästä. Uusi työkaveri. "Bergos" puolasta.
Aloitimme turistikierroksen Delta -alueelta. Vedenpinta on noussut todella paljon ja tiestö on verrattain huonossa kunnossa. Jäljet näkyy tiestöllä paremmin, koska kova pinta on rikkoutunut, mutta laittomien maahantulijoiden matka vaikeutuu kun käytettäviä "rännejä" on vähemmän. Saimme paikalliselta kalastajalta venekyydin alueella. Kohta, jossa kurvailimme, oli noin 60 metriä leveä. Paljon oli kumiveneiden raatoja rannalla. Joku kun keksisi niille jatkokäyttöä, rikastuisi! Feta -tehtaat, eli lammaspaimenet, käyttävät kyllä niitä ansiokkaasti rakentaessaan eläimille suojia.
Paikallisten motivaatio "turistikierrokselle" oli lähes nollassa. Kuitenkin hymy tuli pian huulille, kun eräs partio oli saanut havainnon yhdestä henkilöstä joen lähellä. Ryyd -loikalla siirryimme paikalle väijyttämään. Taas suomalaiset jakautui kahtia, toinen partio jäi kytistelemään kylän lähelle pakoautoa odottamaan, toinen lähti hiljaa hiipimällä etsimään kontaktia.
Pian pojat saivat porukan näköpiiriin ja ilmeiseti luvattomat matkailijat saivat jonkinlaisen kuulohavainnon, joten kiinniottoon oli pakko ryhtyä. Samassa rytäkässä kiinniottajat huomasivat yhden henkilön juoksevan "niin maan pirusti" karkuun. Spurtti ei auttanut, sillä 20 m etumatka oli riittävä. Heppu hyppäsi veneeseen ja lähti soutamaan takaisin kotimaahansa. Rannalle jääneet yrittivät epätoivoisesti keksiä ratkaisua saada soutelija kiinni, mutta minkäs teet. Pakko oli luovuttaa hänen osaltaan. Noutoakaan ei kuulunut ja koko partio kasaantui tapahtumapaikalle.
The one who got away...
Vaikka yksi pääsi pakoon, oli saldo ihan miellyttävä. Yhteensä neljä luvatonta rajanylittäjää ja yksi järjestelijä odotti siistissä nipussa. Pikaisissa kenttätutkimuksissa saatiin selville, että yhden henkilön hallusta löytyneet passi, ajo- ja henkilökortti olivat väärennettyjä.
Järjestelijän muistoja vankila-ajoilta.
Palasimme takaisin poliisiasemalle ja eipä sitä tiennyt miten pitäisi olla. Toisaalta oli hienoa, että turistipäivällekkin saatiin toimintaa, toisaalta harmittaa, ettei juoksukilpailu tuonut toivottua tulosta. Lisää harmitusta lisäsi tieto asemalla, että pari yötä sitten saatu VW -Golfin kuljettaja oli jo vapautettu 2000€ takuita vastaan odottamaan oikeudenkäyntiä. Joskus sitä miettii, että tekee työtä joka on arvoitus.
-Shrek
7.1.2011, kello 11.00
"Sumukylän väijytys"
Poppamies on tanssinut action tanssit oikein ja viime yövuoro oli toiminnallinen. Illan saldo 16 luvatonta rajanylittäjää, pakoauto ja sen kuljettaja. 16 rajanylittäjän joukossa on mitä todennäköisimmin myös matkanjärjestelijä, opas, mutta se on paikallisten tutkijoiden vastuulla selvittää. Näin kaikki tapahtui.
Partio lähti liikkeelle hotellilta 22.00 ja suuntasi kohti Turkin rajaa. Ilma oli nollan pinnassa ja jonkin aavistuksen kostea, veden/rännän muodossa. Partiomme suuntasi tiestölle partioimaan ja tähystämään, mutta mitään havaintoja ei saatu.
23.30 saimme ilmoituksen jo legendaariselta "Kostakselta", että hän on havainnut 16 henkilön ryhmän läheisellä kukkulalla. Kokosimme alueen partiot kasaan ja aloimme suunnitella väijytystä. Ryhmän käyttävän reitin perusteella meille valkeni, että mitä todennäköisimmin heidät otetaan kyytiin yhden pienemmän tien varrelta. Haettiin lisäresursseiksi yksi nopeampi auto ja suomalaiset jaettiin kolmeen autoon. Jokaisessa autossa siis kreikkalainen ja suomalainen rajamies. Partiot sijoitettiin kolmeen eri paikkaan, josta pysty tähystämään alueelle. Partiot harjoitteli tehtäviään , jotta se onnistuisi varmasti kun pilliin puhalletaan. Kaksi muuta partiota siirtyi piiloon kauemmaksi, ettei ne joutuisi noutoautojen näköpiiriin. Viestiliikenne ontui suomalaisten välillä, vaikka etäisyydet eivät olleet suuria, joten tietoja välitettiin ryhmän etenemisestä välillä virvellä, välillä matkapuhelimella.
Ryhmä tuntui olevan paikalla, joten hetkeksi pystyimme rentoutumaan ja olemaan autossa. Onneksi valmius ja tähystys oli kunnossa, sillä noin 1.00 yöllä kaksi autoa pysähtyi pikkutiellä ja yksi ihminen kävi ulkona. Myöhemmin kävi ilmi, että tämä oli järjestelijöiden harjoitus kierros, jolla harjoiteltiin nouto ja samalla tiedusteltiin alue, ettei paikalla olisi työntekoa häiritseviä virkamiehiä.
Kolmen tunnin pitkän odotuksen jälkeen alkoi viimein tapahtua. ”Kostas” ilmoitti ryhmän lähteneen liikkeelle. Noin puolituntia ilmoituksesta ryhmä saatiin kiinniottopartioiden näköpiiriin. Ryhmä jakautui kahteen osaan ja noin kuuden henkilön osasto siirtyi lähelle noutopaikkaa.
Neljän aikoihin havaitsimme päätiellä kaksi ajoneuvoa ajavan hiljakseen kohti risteystä ja yksi näistä ajoneuvoista kääntyi kohti pikkutietä. Nouto oli käynnistynyt.
Partion ilmoituksesta lähdimme kaikki liikkeelle. Lähimpänä noutopaikkaa ollut partio sai blokattua kohdeajoneuvon, ennen kuin se ehti lähteä liikkeelle, mutta sen kuljettaja säntäsi karkuun heti kun huomasi mitä on tapahtumassa. Suomalainen rajamies säntäsi perään ja onnistui kuromaan noin 10 m etumatkan kiinni järkevällä valon käytöllä. Yksi kuljettaja kiinni ja auton sisällä kahdeksan luvatonta rajanylittäjää.
Samoihin aikoihin kaksi muuta partiota lähti liikkeelle ja yllätykseksi huomasivat yhden Audi A3 päivystävän ison- ja pienentien risteyksessä. Yritimme kiinniottoa ja juuri kun suomalainen rajamies oli saamassa kahvasta kiinni auto kaahasi karkuun. Takaa-ajoon ei ryhdytty, vaan siirryimme välittömästi tukemaan kiinniottoa noutopaikalle.
Kiinniottopaikalla oli siis yksi auto, jossa kuusi matkustajaa takapenkillä, kaksi peräkontissa, yksi järjestelijä ja muut kymmenen henkilöä silti jossain lähellä piilossa. Etsimisen ja haravoinnin jälkeen saimme puskista kaivettua esiin kuusi henkilöä lisää. Kaksi oli vielä kateissa. ”Kostas” oli jatkanut tähystämistä koko ajan ja antoi partioille ohjeita mihin suuntaan kaksi henkilöä oli karannut. Viiteen mennessä kaikki 16 henkilöä oli löydetty ja saatu kiinni.
Kun ajattelee kuinka järjestelmällistä laittoman maahantulon järjestäminen on voi vain miettiä, kuinka paljon rahaa tässäkin liiketoiminnassa liikkuu. Järjestelijöillä on todella suuri pelko jäädä kiinni ja joutua täysylläpidon kohteeksi ja ovatkin valmiita verrattain epätoivoisiin ratkaisuihin välttääkseen joutumasta kiinni. Virkamiehen tai yksittäisen laittoman maahantulijan turvallisuus ei tässä vaakalaudassa paljon paina, joten jokaiseen tilanteeseen on suhtauduttava äärimmäisen vakavasti. Myöhemmin tutkinnassa kävi ilmi, että pakoauto oli varastettu kaksi päivää aikaisemmin Ateenasta. Kuljettajana toiminut yrittäjä oli asunut Kreikassa viisi vuotta. Paikalta karannutta Audia ei koskaan tavoitettu ja on käynyt ilmi, että siinä on käytetty vääriä rekisterikilpiä. Golfissa ei ole tummennetut takalasit, se on vaan niin täynnä ihmisiä!
Onnistuneen keikan ansiosta meidän palkittiin parin päivän vapailla, vaikkakin rautaa pitäisi takoa kun se vielä on kuuma! Tuskin maltamme odottaa, että pääsemme takaisin töihin!!!
-Shrek
4.1.2011, kello 18.00
Pari iltaa on nyt vierähtänyt uuden tiimin kanssa. Ainahan yhteistyö hakee muotoaan uusien henkilöiden kanssa, vaikka yllättävän helppoa se on ollut. Paikalliset isännät ovat ottaneet uudet tulokkaat todella hyvin vastaan. Kahden työvuoron jälkeen jutut paikallisten kanssa jo menevät helposti vyönalusjuttuihin.
Kaksi vuoroa olemme kerenneet tehdä, kokoonpanona siis rajamiehiä akselilta Lappi, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala ja Helsinki. Nyt luovutamme Helsingin miehen hänelle tutumpiin hommiin, Screening / debriefing toimintaan ja täten autossa mahtuu taas olemaan. Iso laiva kääntyy hitaasti ja kun katsellaan mitä töitä muille euroopan rajamiehille täällä tarjotaan ei ole ihme, että monelle ilmestyy CV:hen uusia ominaisuuksia. Jouduttiin oikeasti tekemään töitä että saatiin Helsingin vahvistus koulutustaan vastaaviin hommiin. Tämmöistä tämä joskus on.
Oikea leipätyö on ollut yllättävän rauhallista. Joitakin jälkiä on toiminta-alueelta löytynyt, mutta ei mitään sellaista mikä aiheuttaisi jatkotoimenpiteitä. Lämpökameran varressa ollaan tiiviisti tähystelty. Eilen iltavuorossa koin varmasti yhden urani kohokohdista, sillä pääsin kahdestaan partioimaan Jarkonkin mainitseman legendaarisen "Kostan" kanssa. Neljän tunnin aikana vaihdettiin varmaankin viisi sanaa: "Nothing? Let´s go! Look! Finish". Sanoja ei kuitenkaan tarvita, kun olimme tunnin verran tähystelemässä kukkulalla, lämpötila lähellä nollaa ja niin kova tuuli, että tälläinen reilusti yli sata kiloinen keijukainenkin heilahteli välillä. Kosta näytti siltä, kuin olisi syntynyt siihen, joten pentele sentään, pipoa syvemmälle ja tiukka tuijotus lämpökameran tuomaan harmaaseen näkymään.
Vuorojen välit menee jo tutulla rytmillä. Aamupalalle valutaan enemmän tai vähemmän väsyneenä. Pieni lepohetki ja sitten hakemaan jotain aktiviteettiä. Puolilta päivin treeniä, ruokaa, huilaamista, treeniä, saunaa ja valmistautumista seuraavaan vuoroon. Maanantaina yritimme etsiä epätoivoisesti auki olevaa kauppaa, tuloksetta. Vuorossa tätä ihmeteltyämme saimme tietää, että koska jouluna oli kaupat auki päivän pitempään, ottavat kauppiaat nyt takaisin tämän vahingon. Tänään kun yritimme viedä pyykkejä pesulaan, oli se kiinni. Ei ihme, että tämän maan talous on tässä jamassa, kun ei raha kelpaa! Eilisen etsinnän aikana törmäsimme valtavaan lintuparveen. Emme olleet täysin varmoja ovatko nämä mustarastaita, kottaraisia vai törppänokkia, joten nimesimme ne suicidelinnuksi, niin uhkarohkeasti ne pelasivat kuka jänistää viimeiseksi meidän Peugeutin kanssa.
Itsemurhalintujen armeija.
Toivottavasti jo seuraavalla kerralla on kerrottavana jotain mielenkiintoisempaa action -kamaa...
-Shrek
2.1.2011, kello 13.45
Olen Niko a.k.a "Shrek", ja toimin Kaakkois-Suomen rajavartiossa kouluttajana. Menetän blogineitsyyteni nyt ja pyydän kärsivällisyyttä ja ymmärrystä. Jarkon loistavat kirjoitukset elämästä kv-operaatiossa sai aikaan sen verran hyvää palautetta, joten tultiin siihen tulokseen, että blogia on syytä jatkaa. Toivottavasti tätä lukevat innostuvat hakeutumaan kv-tehtäviin, sillä joskus on mentävä kauas nähdäkseen lähelle.
Olin mukana joulukuun operaatiossa ryhmän vetäjänä ja sama pesti jatkuu tammikuun ajan. Vetäjän vastuulla on kaikenlainen paperisota aina vuokra-autojen järjestämisestä, vuorokausiraporttien rustaamisesta, budjettien tekemisestä kaikenmaailman yhteydenottoihin vastaamiseen. Homma on mielenkiintoinen, sillä operaatiossa vastuu on suuri. Onneksi meillä on hieno tukijoukko takana, aina kotijoukoista RVLE:n kv-yksikköön, jotka kyllä tukevat parhaansa mukaan.
Vuoden vaihtuessa saapui uusi rotaatio toiminta-alueelle. Ensimmäiseksi uudet tulokkaat saivat maistaa Frontexin paperisodan arkea, täytettäviä lomakkeita oli nipullinen. Tästä sitten hotellin saunaan koko tiimin voimin, ehkäpä tuli pari Mythos -oluttakin maistettua. Tärkeintä oli kuitenkin kertoa havaintoja ja käytettyjä toimintamalleja sekä kertoa muutoksista aikaisempiin operaatioihin verrattuna. Kaikki "uudet tulokkaat" ovat kokeineita kv-kettuja ja ainoastaan yksi osallistujista oli ensimmäistä kertaa tällä toiminta-alueella.
Toivekkaina hyvistä kekkereistä lähdimme etsimään ruokapaikkaa noin kello 20.00 aikoihin. Yllätys oli suuri, kun huomasimme koko kaupungin olevan autio. "Souflaki -streetiltä" löysimme yhden aukinaisen ruokapaikan, jonka oli jo uusi saksanpuhujien rotaatio miehittänyt. Pikaisen ja nälkäisen tilannekatsauksen jälkeen päätimme vaihtaa paikkaa.
Löysimme jo aikaisemmin tutun ravintolan joka sattui olemaan auki. Ravintolan pitäjä oli ilmeisen tyytyväinen, että uhkapeli pitää keittiö auki kannatti. Kreikkalaisen salaatin siivitteleminä napaan upposi iso määrä lihaa ja taas jokunen olutkin. Pöytäkeskustelu oli tiiviisti linkittynyt vanhan rotaation kokemuksiin ja perinteisempiin aiheisiin eksyttiin vasta toisen Amstel -kierroksen jälkeen. Lihaisa iltapala.
Suolainen liharuokahan janottaa ja kuusi janoista miestä lähti etsimään auki olevaa kuppilaa. Vielä yksikään juottola ei ollut auki, mutta onneksi saimme pikkukioskin asikkailta valaistusta asiaan, että ihmiset tulevat kaupungille vasta vuoden vaihtumisen jälkeen. Nopean tilannearvion jälkeen palasimme hotellille istumaan iltaa ja kun kello lähestyi h-hetkeä aukaisimme paikallisesta marketista tilaisuutta varten hommatun kuohuviinipullon. Hintaa pullolla oli ruhtinaalliset 1.85€, joten budjetti pysyy kuosissa. Jarko ja Kimmo vetäytyivät huoneisiinsa valmistautumaan seuraavan aamun paluumarssiin ja me muut lähdimme silmät kirkkaina vastaanottamaan vuotta 2011 kaupungille...
Kaupungin pääkatu noin kello 22.00.
Tänään on sitten paluu arkeen ja aloitamme uuden tiimin kanssa työt. Toivottavasti vuosi alkaa hyvällä keikalla!
Palautetta saa vapautuneesti laittaa osoitteeseen: rabit.blogi (at) gmail.com.
-Shrek
Blogin pitäjä vaihtuu tällä päivämäärällä.. (1.1.2011)
31.12.2010, kello 18.40
Laukut on pakattu ja lento lähtee huomenna 15.30 Thessalonikin kentältä. Kotimaan kamaralla ollaan 00.50. Viisi viikkoa on mennyt nopeasti, työn mielenkiintoisuus ja mielekkyys on pitänyt siitä huolen. Kuitenkin on mukava päästä arkirutiineihin ja perheen pariin. Tyttö jo oli hieman huolestunut puhelimessa että ethän vaan jo ole kotona, kun itse neiti oli mummolassa käväsemässä.
Viimeisessä yövuorossa 29.-30.12 yönä otettiin kiinni viisi marokkolaista. Tavoitteena oli, kuten tavallista, vaikuttaa järjestelijöihin mutta ovat erittäin varovaisia ja nopeita liikkeissään. Ja joki toimintaympäristönä pitää huolen siitä että hankalaa on.
Kreikan poliisin kolleegat ovat olleet erittäin motivoituneita työhönsä ja hyvin on yhteistyö sujunut kaikin puolin. Kavereiden työtä helpottaisi varmasti muutama varustepuolen parannus, kuten kunnon valaisimet, pimeänäkölaitteet ja sen sellaiset. Varsinkin kun tavoitteena on ottaa ensisijaisesti laittoman maahantulonjärjestelijöitä kiinni. Järjestelijöiden ryhmät kun pääsääntöisesti eivät ole tavallisia turvapaikanhakijoita vaan ovat menossa johonkin edemmäksi, logistiikka valmiiksi järjestettynä. Tämän vuoksi itse pidän erittäin tärkeänä pyrkiä vaikuttamaan järjestelijöiden toimintaan. Kreikkalaisten kolleegojen suhtautuminen laittomiin maahantulijoihin on ollut ammattimaista, mm. erään meidän mukana viimeiset partiot kulkeneen poliisin selkeä mielipide oli että järjestelijät ovat rikollisia, jotka ottavat isot rahat toiminnastaan, kun taas laittomat ovat uhreja. Monisyisiä ovat ongelmat tämän suunnan tulvassa, joka taitaa hetken aikaa vielä olla ongelmana.
Uutta vuotta otetaan täällä rauhallisesti vastaan, aamun liikkeelle lähtö pitää huolen siitä että saunan kautta nukkumaan on järkevin vaihtoehto. Uusi Suomen osasto saapui 10 minuuttia sitten. Onnea ja menestystä äijille!
Kiitos ja anteeksi.
Uuden vuoden aatto ja Hotelli Egnatian ranta
Uuden vuoden juhlintaa Apolisissa
Suvlakit sivukadulla paistumassa
Eläinlääkäri käynti 30.12. taas kerran.. Paikalla mm. tämä mikähän lieneekään..
29.12.2010
Operaation vahdin vaihto on käynnistynyt. Aamusta Itävaltalaisten kolonna suuntasi Igumenitsaa kohti. Huomenna hyppäävät laivaan ja hurauttavat Italiaan. Kotimatka kestää 2-3 päivää. Itävallan koiranohjaaja Georg Maderin kanssa vielä istuttiin hetki turisemassa aamiaspöydässä. Oli kuulemma jo aika palata kotiin, samaa mieltä tässä itse alkaa myös olemaan. Ammatillisesti ei mikään kiire olisi, perhepoliittisesti on aika poistua takavasemmalle.
Kunnioitusta herättävä määrä oli Itävallan pojilla kalustoa mukana, mm. lämpökamera-auto, koira-auto, VW Touareg sekä Schengen VAN jne. Panostus on ollut aika kova sieltä päin. Piha tyhjeni kertalaakista, ilmeisesti menee pari päivää kun uutta kalustoa alkaa hotellin pihaan saapumaan. Suomen tammikuun osasto luultavasti alkaa vähitellen olemaan myös lähtökuopissa, täällä pitäisi vahdin vaihdon tapahtua 31.12. Harmillista, myös tämän paikallisen tiimin mielestä, on ettei tammikuuksi koiraa saatu käyttöön. Vähemmän huhujen mukaan kotimaassa jäljestävillä koirilla tekemistä piisaa. "Joulukuusi" siistittävänä kotimatkaa varten
Viime yö vietettiin töissä, aamu viideltä annettiin periksi. Koirapartio aloitti 19.00, tehtiin iso kierros etsimässä jälkiä ja katsomassa tuleeko Georgialaisten reitiltä väkeä iltapuhteella. Eipä näkynyt ja kun käsky oli käynyt toiseen paikkaan, niin sinne sitten mentiin kello 23 pintaan lämpökameratähystykseen. Myös venevalmius oli mutta kuuden tunnin tähystyksen aikana Turkin puolelta ei saatu ryhmistä havaintoja. Merkille pantavaa oli Turkin viranomaisten aktiivinen partiointi omalla puolellaan. Pari vilkkuautoa ajoivat edestakaisin, aina kello kolmeen asti. Turkin puolen aktiivisuus oli kuulemma harvinaislaatuista. Muutenkin toimintaa on ollut paikallisten viranomaisten mukaan eri tavalla RABIT operaation aloittamisen jälkeen. Toiminnan tehoista on vaikea mennä sanomaan muuta kuin että tulijaa edelleen riittää. Eilen olisi kylmän ilman ja kovan tuulen vuoksi kaivattu kovasti lämpökamera-auton apua. Samalla olisi pystytty pienemmillä lämpökameroilla valvomaan kattavammin aluetta, mutta valitettavasti tukea ei ollut saatavilla. Suomalaiset olivat ainoa Frontexin yöpartio. Lämpökameran varressa jouduttiin miestä vaihtamaan melko taajaan. Suomen partion mukana ollut Kreikan edustaja kärsi kurkkukivusta, mutta sitkeästi kaveri pysyi kylmässä, kolmen jälkeen tosin malttoi sen verran periksi antaa että meni autoon lämmittelemään hetkeksi.
Tähystys käynnissä, nolla keli ja kova tuuli.
Viime yö ei tarjonnut koiralle muuta aktiviiteettia kuin pikkukylien läpi ajettaessa perinteisen peräkontti rähinän kylien räksyttävillä rakeilla, parissa paikassa hieman nenää käytettiin maassa mutta muuten odottavan aika oli pitkä. Koiran kanssa epäsäännöllisen työn tekeminen, epäsäännöllisiin aikoihin on tuottanut hieman haastetta mm. lenkittämisen, ruuan antojen ja levon järjestämisen suhteen. Itse kun en mielelläni maha täynnä olevan koiran kanssa yritä lähteä vaativampaa jäljestämistä tekemään, joten kompromissina on ollut pienemmät annokset, useammin. Onko sillä sitten mitään merkitystä kun ajetaan tuoretta takaa-ajo jälkeä pääsääntöisesti? Käytännön tuomana kokemuksena on huomannut että periaatteessa helppo jälkikin tarvitsee kaiken motivaation mitä koirasta irti saadaan, ennemmin tai myöhemmin.
Kovasti Randolle on lepo kelvannut tänäkin päivänä ja aamulla hotellille tultua vanha herra oli autosta ulos päästyään sen verran pihalla että lähti seuraamaan väärää vihreäpukuista huoneeseen. Kovaa hommaa koiralle on huonoilla teillä pomppia auton peräkontissa, johon ei mahdu mitenkään esim. lentokuljetuspoksi. Autoon kun pitää lisäksi mahtua vinopino varustetta, niin tunnelma on vähintäänkin tiivis. Parhaat tilat on takakontissa ja näinhän sen pitää mennä.
Randon konttori työvuoron päätteeksi. Kuraa riittää lattiasta kattoon. Reppujen ja muiden painavampien varusteiden kiinnittäminen siten etteivät ne kaadu koiran niskaan on tehtävä huolella.
Todennäköisesti joulukuun Suomen koirapartio tekee maksimissaan kaksi työvuoroa ja kotimatka valmistelut pakkaamisen osalta on aloitettu. Säätietoja täytyy pitää Frankfurtin osalta tiukasti silmällä, jos jotain pientä lumipyryä on sielläpäin lauantaina tulossa. Osaapahan ainakin henkisesti varautua kotimatkan viivästymiseen. Viimeisinä päivinä on mm. tuliaisten hankinta työllistänyt kun reilu kolmevuotias neiti on antanut ohjeita mitä Reikasta pitää tuoda. Virkamiehen lapsien ei kannata kuuta taivaalta toivoa, onneksi tuolta rannalta on löytynyt kustannustehokkaasti pyöreitä valkoisia kiviä ja simpukan kuoria.. ;o)
Seuraavana ohjelmassa on kuntosali, Bulgarian kavereilta ruokaohjeiden uteleminen (pullo kanan ja lihan ohje.. Ja tämä tarina ei ole palturia..) ja valmistautuminen työvuoroon.
27.12.2010
Aamu vietettin töissä ja ryhmä etsi monelta alueelta jälkiä ja viitteitä mistä ihmisiä järjestellään rajan yli. Viitteitä löytyi, taustatietoja paikallisilta kyläläisiltä saatiin sekä tuoreita asiakirjoja jotka vahvistavat tiettyjen kaavojen mm. reittejä käyttävien kansalaisuuksista ja heidän matkanjärjestelijöiden toimintatavoista. Aktiivisen kiinniottoihin tähtäävän työn lisäksi, tutkinnalla ja pienellä ajankäytöllä tuoreiden, laittomien matkalaisten taakseen jättämien tavaroiden tutkimisella on oma merkityksensä ja siihen kannattaa hieman aikaa käyttää.
Koiralla tehtiin taas päivävuoron ja tiedustelun edellyttämää työtä, eli oltiin rajakoiran vahvimmalla alueella eli jälkien etsinnässä passiivisesti. Jälkiähän taas löydettiin, niiden ikäkin oli sellainen että toimenpiteiden mahdollisuus mm. kiinniottojen osalta tuli hieman yllätyksenä eteen. Erinäisten kuvioiden jälkeen päädyttiin tekemään varmistavaa työtä ja pois sulkemaan asioita laittoman maahantulonjärjestelijöiden toiminnan osalta koiraa apuna käyttäen. Lammaslaumoja vartioivat koirat tuottivat hieman päänvaivaa sekä vaikeuttivat aavistuksen työn käytännön toteutusta. Kreikkalainen poliisimies hoiti koiran ja ohjaajan "suojaamisen" mallikkaasti. Ja myös jälkien etsinnässä sekä koiran käytössä asianomaisessa työssä oltiin jälleen menty askeleelle eteenpäin. Optimaalisinta koirankäyttöä olisi jos pystyisi tekemään esim. 160 h/jakso töitä. Aamut etsintää, jälkeä ja esine-etsintää ja illat/yöt sitten muunlaista toimintaa. Näin olisi resurssit tehokkaasti käytössä.
Koiravahvuus putoaa asteittain viikon aikana. Tänään Itävallan Georg teki viimeisen partion. Juotiin lähtökahvit päivän päätteeksi sekä tietysti asianmukaiset kuvat otettiin koko ryhmästä. Georg on aloittanut koirahommat vanhemmalla iällä. Hän on ehtinyt olla tällä suunnalla pari kuukautta ja ainakin lahjoitetun kotiviinin sekä chiporon määrästä päätellen on suosittu kaveri ollut Kreikan kolleegojen mielestä. Eittämättä perhanan hauska heppu, vaikka välillä ammatillisten asioiden suhteen ollaan erimieltä. Sehän tosin kuuluu asiaan.
Seuraaviin työvuoroihin toivottavasti saadaan tukea lämpökamera-autoilta. Töiden tekemisen aikataulu alkaa olemaan suurinpiirtein selvillä, eli stand by-napin takana pitää olla edelleen. Koiranohjaajana ei voi muuta toivoa kuin että töitä tulee riittämään. Tosin, nollavuoroja ei ole juurikaan tarvinnut vielä tehdä. Aina on löytynyt jotain, enemmän ja vähemmän hyödyllistä, työvuorojen aikana.
Läksiäiskahvilla 27.12. Samalla suunnitellaan seuraavan työvuoron paikka ja aika.
26.12.2010
Joulun juhliminen on raskasta touhua ja väkisinkin alkaa jossain vaiheessa väsyttämään.
Moka-kahvilaketjun terassilta löytyi perinteisen "pillikaljan" nauttimiseen uppoutunut juhlija. Ei muuta kuin kohti uuden vuoden juhlintaa..
Tapaninpäivä kyrokset on kertaalleen syöty ja Jarkko Sipilän kirja saatu luettua loppuun. Joulupäivän vietto meni vähän pitkäksi kun On the Roadista palatessa Itävallan kavereiden kanssa bongattiin hotellin viereisestä puistosta meluisat juhlat. Ihan täysin varmaa ei ole, oliko kyseessä yksityinen tilaisuus, mutta iloiset kinkerit löydettiin. Bändi soitti ja väki oli pukeutunut koko lailla parhaimpiin vetimiinsä.
Joulupäivän lämpötiloja ja hiljaisia sivukatuja
Itävaltalaisista toinen työskentelee Orestiadassa ja kertoi työskentelytavoista sekä minkälaisella motivaatiolla alueella toimitaan. On erittäin hyvä että koirapartiot ovat Feresin alueella. Kuuleman perusteella ja tämän myös vahvisti Orestiadassa työskenetelevä tuttu Kreikkalainen koiranohjuri. Itävallan poliisi oli kuullut jonkin verran tämän pään touhuista ja ennenkaikkea koirapartioiden työskentelystä. Piti meidän työtä aika tavalla kiinnostavampana kuin omaansa. Itävaltalainen Ihmetteli myös miten ongelmatonta on ollut yhteistyö eri suuntiin. Yhteistyöstä tuli mieleen tiedonkulku..
Tässä operaatiossahan on mukana ammattilaisia euroopasta jotka haastattelevat maahan laittomasti saapuneita ihmisiä. Siltä suunnalta on vasta tässä vaiheessa alkanut tulemaan tietoja jotka vaikuttavat kenttätyötä tekeviin. Muutamalle omituisuudelle jota ei ole ollut aikaa esim. jäljittäessä vauhdissa selvittää, on saatu selityksiä kun kiinniotettuja on haastateltu. Myös toiseen suuntaan pitäisi tiedonkulun olla aktiivisempaa jotta haastattelijat osaavat kysyä oikeita asioita. Turkista Kreikkaan pyrkivillä on ollut aikamoisia retkiä, ennenkuin ovat Kreikan tavoittaneet. Matkanjärjestäjien toimintatapojen parempi tunteminen, mm. onko osalle järjestetty jatkokuljetus, kun osa ryhmästä käsketään suunnistamaan omatoimisesti poliisiasemalle, on merkitystä siinä vaiheessa kun suunnitellaan kiinni ottoa.
Rantakatu joulupäivänä
Kyroksella kyllä ei taida koko päivää jaksaa ja täytyy tästä kohta suunnistaa katsomaan joko suvlakistreetillä olisi ovet auki. Ilma on ollut tämän päivää pilvinen mutta onneksi lämpöä on eikä vettä ole satanut.
Pikaruokaa on tarjolla myös joulupäivänä
Alkaa vapaapäivät kyllästyttämään, myös nelijalkaista virkamiestä..
25.12.2010
Jouluaatto vietetty ja joulupäivä on mennyt melkoisen leppoisasti. Kyroksella on käyty ja jääkaappia täydennetty hieman virvoitusjuomilla. Koirakin sai vähän aktiviteettia, joten tässä alkaa vähitellen joutamaan vaikka elokuvan katselua harrastamaan, kunhan goreasu ja varsikengät on saatu rapsuteltua puhtaaksi viimeisen työvuoron jäljiltä. Jos täällä tekisi samoissa vaatteissa vuoden työtä, päällä ei olisi kuin säälittävän näköisiä riepuja. Sen verran rapsakoita ovat nuo piikkiköynnökset ja pensaat.
Joulupäivänä näköjään hieman rauhoittui myös Alexandroupoli, kahviloista ja ravintoloista auki on ehkä noin puolet, kaupat luonnollisesti kiinni. Pikaisella kaupunkikierroksella muutaman suositun kahvilan terassit olivat tupaten täynnä väkeä.
Eilen illalla hotelli Egnatian jouluillallinen oli pettymys pääruuan osalta, mitään sanomaton kalkkuna annos, liha kuivaa ja lisukkeet mauttomat. Alkuruuat puolestaan olivat varsin kelvolliset, kurpitsa keittoa ja kylmäsavulohta joten ei ihan pakkasen puolelle mennyt.. Kreikan kieliseltä viinilistalta onnistuttiin tilaamaan ehkä euroopan huonoin ruokaviini, joka ei edes ollut järkevän hintaista. 1,95 euroa maksanut kuohuviini päivittäistavarakaupasta oli yllättävän kelvollista, kun kupilliset kuplajuomaa ennen illallista nautittiin. Aina näköjään rahalle ei vastinetta saa.
Jouluaaton ohjelmatarjonta oli sen verran vauhdikasta illallisella että siitä oli aivan pakko ottaa pieni videon pätkä.. Silent Night, Holy Night.. No Way!
24.12.2010
Kreikkalainen joulunvietto. Kaikki kansa ulkona, kaupat auki, karnevaalit. Hieno tapa viettää rauhallista joulua, varsinkin kun on itse vähemmän jouluisissa tunnelmissa kun tämä arki ei juuri muuksi muutu, oli joulu tai ei.
Koiraosastolla oli pientä tappelun poikasta tuossa päivällä. Itävallan vapaana juoksennellut nuori malinoispoika Hades yritti syödä Randon, mutta viittä vaille meinasi käydä toisin päin. Georg kävi äksidentin jälkeen kättelemässä ja pyytämässä anteeksi. Totesi että olis saattanut käydä huonosti jos ei Herra Randoa olisi "kevyesti" pidätelty syömästä puolet pienempää nuorukaista. Päättäväinen oli tiettyyn rajaan asti nuori poika. Melkoinen hässäkkä saatiin aikaiseksi ja yleisöä kampesi parvekkeille aikamoinen määrä.
Meille osui pitkien yövuorojen vuoksi viime yön vuoron jälkeen 25. ja 26.joulukuuta vapaaksi. Maanantaina aloitetaan loppurutistus ja toivottavasti tulosta jälleen osuu kohdalle.
Jouluaaton ohjelma ollut tähän mennessä: Auto pesuun, shoppailua, aamulenkki (+20 lämpöä ilmassa), body building-osastoa, ruokailu (Spaghetti Company, aivan loistavat pastat), kaupunkikävely (melkoinen karnevaali...), Joulusauna! Hyvät löylyt ja nyt aloitellaan Vares-elokuvan katselu. Kello 22.30 painellaan hotelli Egnatian jouluillalliselle. 50 euron useamman ruokalajin pläjäys järjestyi -50% hintaan. Jos kinkkua on tarjolla, maksetaan +100%.
Niko Suomesta, eikun jouluaattona uimaan!
Santa´s Little Helpers Gym
Jouluporon kotitunturi
24.12 ja karnevaalit käynnissä
Joululounas.. Aivan järjettömän hyvä savulohi pasta á la Spaghetti Company
Ja arkihan on myös aattona eli kamojen pesua käsityönä uima-altaassa.
Joulusauna! Kiviä voisi Suomesta seuraava porukka tuoda..
23.12.2010
Kreikkalainen metsästyskulttuuri herättää kummastusta. Myös sama kaava toimii Turkin puolella. Metsästysaseiden paukkuminen yöllä on melkoisen kummallista. Sorsan metsästystä tunnutaan harrastavan, oli sitten valoisa tai ei. Kello 3.00 aseiden paukkuminen ei ole ollenkaan harvinaista. Eikä puhuta laukauksesta siellä tai toisesta täällä vaan siellä täällä paukkuu ja tasaisesti. Saalin lajitunnistusta ei varmasti kuun valossa pystytä tekemään ilmasta ja alas jotain saataessa sen löytäminen ilman asianmukaista metsästyskoiraa on varmasti hankalaa, puhumattakaan haavakoista. Metsästystä harrastavana, saalislintujen määrää voi pitää kadehdittavan hyvänä. Hanhia ja sorsia sekä jonkin verran kyyhkyjä riittää. Jos joku tietää minkä linnun ääntely muistuttaa ivallista naurua, voisi asiaa valaista tännepäin. Pari yötä kun sitä jouduttiin kuuntelemaan, toivottiin jonkun metsästäjän osuvan kohdalle.. Päivä alkamassa Evrosin varrella. Rando "saarella" väijymässä.
Ennen toissayötä työtunteja käytettiin kylmässä ja kosteassa säässä tähystämiseen pimeänäkölaitteilla ja lämpökameroilla yöllä. Itävallan lämpökamera-auton avustuksella saattiin yöllinen havainto kahdeksan hengen ryhmästä kello 3.40 ja tätä seurasi ryhmän kiinniotto rantautumisen jälkeen. Peruskaavalla järjestelijä kuskasi kumiveneellä ryhmän Kreikan puolelle. Väijytys kuvio suunniteltiin lennosta ja aloitettiin odottaminen. 8 hengen väijytys koirapartion osalta onnistui melkein, mutta ajoitus muun toiminnan alkamisen kanssa meni hieman pieleen, joten taas jouduttiin harrastamaan kilpajuoksua, joka meinasi mennä uintikisaksi. Partiovene paljasti olemassaolonsa 20 sekuntia liian aikaisin ja näin ollen 15 metrin päästä porukka pinkaisi nenän edestä takaisin joelle rantakaislikkoon. Koirapartio löysi nopeasti yhden pakoon lähteneen pimeästä piilottelemasta. Lyhyen matkan triathlon täällä päin sisältää paikallaan odottelua tunteja, lyhyitä juoksumatkoja ja haravointia, sekä joessa kahlaamisen. Ryhmän kiinnisaamiseksi jouduttiin tekemään hieman töitä ja järjestelijän karkuun pääseminen veti mielet matalaksi. Etsintää tehtiin aamuun asti ja eilen nukkumaan päästiin kello 11 jälkeen. Koiralla tehtiin yön ja aamun aikana sekalaista työtä etsinnästä, väijyttämiseen ja jälkien etsintään tunteja. Kommunikointi yhteisen viestivälineen puuttuessa miesten kesken oli mahdotonta, pl. Suomen ja Itävallan osanottajat, jotka pelaavat virvekapulan suorakanavalla.
Yön työt tehtynä..
Tänään löytyi taas vinopino takiaisia koirasta yöllisen jokivarren seikkailun jäljiltä ja niiden poistaminen hotellin takapihalla keräsi katsojia parvekkeille. Ei varmastikaan suurin osa ymmärtänyt mistä on kyse, koska koira metelöi sen verran reippaasti kun seljällään joutui makaamaan sekä sietämään vatsapuolen alusvillasta takiaisten repimisen.. Täytynee antaa meriselitys sopivan paikan tullen..
Kansainvälinen koirapäivä 22.12
RABIT operaation tämän vaiheen koirille järjestyi mukava harjoituspaikka Kreikan poliisikoiranohjaajien toimesta. Alexpolissa työskentelevät kaverit ottivat yhteyttä että eikun reenaamaan jos kiinnostaa ja tulivat hakemaan hotellin parkkipaikalta mukaan. Paikka oli mainio, syrjässä oleva iso teollisuushalli jossa raapaistiin kaikkiaan viidelle koiralle reenit.
Kantaa ottavaa tekstiä oli joku nerokas anarkistin alku raapustanut treenipaikan seinään.
Kreikan poliisien tämän alueen koirien koulutus on keskittynyt huumeiden etsintätyöhön tähtääväksi. Ohjaajilla oli malinois ja saksanpaimenkoira. Aiemmin täällä käyneet Suomalaiset olivat aika hyvin kertoneet mm. meidän suunnan koirankoulutusjärjestelmistä, niin RVL kuin Poliisin, ja ohjaajat olivat hieman tyytymättömiä omaan järjestelmäänsä. Ilmeisesti viestiä Ateenan pääkallopaikalle oli viety että jos jostain pitää lähteä hakemaan tietoa ja mallia, ottakaa yhteyttä pohjoiseen.
Pitkiä keskusteluita peruskoulutuksesta käytiin ja näkemyksiä kun oli Suomesta, Kreikasta, Itävallasta ja Bulgariasta, niin loputon suohon kaiken knoppitiedon esiin tuomisesta olisi syntynyt ellei koirien harjoitteita olisi potkaistu käyntiin.
Itävallan kasvamassa oleva juniorikoira teki jälkiharjoituksen sekä ison tilan sisäetsintäharjoitteen jossa koira etsi ja ilmaisi korkealla pyörypaalien päällä olevan henkilön. Koira toimi oikein asiallisesti huomioon ottaen iän. Kotimaassa 9 kk koiralle tehtäisiin pohjatyötä ja huomattavasti yksinkertaisempia harjotteita, mutta jokainen taaplaa tavallaan. Toisessa treenissä Itävallan kaveri sitten sortui liiallisuuksiin ja alkoi ohjaamaan koiraa mm. paikkoihin jotka koira varmuudella merkkasi tyhjiksi. Kun vielä kyseessä oli ensimmäiset vapaa-etsintä treenit, meni harjoitus vähän pipariksi. Palautetta annettiin ja siitä toivottavasti jotain otettiin opiksi. Itävaltalainen malinois nuorukainen aloittamassa jälkitreeniä. Keskustelua käydään työkoiran jäljestämisestä.. Vastakkainen mielipide on työkoiran tulee ajaa askel askeleelta,
liina löysänä jälkeä.. Toinen mielipide sopiva vietti päällä, kevyesti vetäen, hieman tarkkuuden kärsien mutta ei kuitenkaan sinnepäin..
Yhtä mieltä ollaan siitä että jälkikoiran tulee olla motivoitunut, erimieltä siitä tuleeko ohjaajan kyetä vaikuttamaan vaikkapa liian kovassa vietissä olevaan koiraan.
Joka tapauksessa koira teki ok suorituksen...
Kreikan poliisin koirille tehtiin purutreenit jotka tehtiin Suomen komennossa. Hieman ehkä astuttiin Bulgarian kouluttajaohjaajana täällä ilman koiraa olevan varpaille. Muutamissa koulutuksellisissa asioissa esimerkiksi jäljen peruskoulutuksen suhteen näkemykset eriävät aika lailla, mutta myönnettävä on että Schengen alueesta ulos jääneen maan koirakuskiksi myös oikeansuuntaista ajatusta kaverilla on. Mutta joka tapauksessa suht järkevä harjoitus saatiin tehtyä molemmille Kreikan koirille. Koira materiaali ei mitään häikäisevää ollut, mutta vaativasta kenttätreenistä molemmat eläimet selvisivät, vaikka ehkä ohjaajien itsetunto pieniä kolauksia koki.. Toki huomioon otettiin koirien vähäinen kokemus puruharjoittelusta, jota virallisesti ei taideta kummallekaan koiralle kouluttaa.
Tuota noin.. Kolme minuuttia aikaisemmin koiralla oli purutreeni.. Mm. piilohihaa käytettiin.
On ohjaajalla joko kova luottamus hallintaan tai ei muistanut luukkua häkistä laittaa kiinni.
Kaupan päälle ohjurin selkä on koiran suuntaan.
Rando koiralle raapaistiin pieni partiotoiminta kuvio, purupalkkauksella ja parilla kliinisellä käskyllä irroituksella. Hieman ihmetystä näytti aiheuttavan tyyli tehdä harjoitus, joka ei kestä paria minuuttia pidempään, eikä sisällä spekulointia puolta tuntia maalimiehen ja ohjaajan kesken, koiran ollessa toiminnassa täysin ulkopuolisena. Yhteen asiaan lupaan itse henkilökohtaisesti kiinnittää vielä entistä enemmän huomiota kun ammattiäijien koiran maalina hihan kanssa on: Jatkuva itsestään selvien asioiden jankkaaminen, mitä voisi tehdä seuraavaksi, mitä haen milläkin kummallisella tempulla on helvetin ärsyttävää varsinkin kesken harjoituksen joka on 8 vee koiralle peruskauraa, satoja toistoja tehtynä ja enemmän koiran mielenterveyttä hoitavaa kuin elämää suurempi koulutuksellinen tapahtuma..
Sitten vielä lopuksi Kreikan poliisin ohjaajat kertoivat hieman näkemyksiään omasta poliisikoirajärjestelmästä. Koiriahan koulutetaan peruskurssilla, sitten ohjaajat lähtevät töihin jne. Kouluttajat ovat kouluttajan asemassa eivätkä ole kenttätyön kanssa suurestikaan tekemissä. Tämähän ei välttämättä ole paras mahdollinen kuvio. Partiokoira, eli jälki-, huumeet-, ja ehkä voimankäyttöosastoa koulutetaan pienelle määrällä koiria, koirat pääsäännön mukaan ovat Ateenassa ja Thessalonikissa. Ei aivan perhanasti oli jälkikeikkaa kuulemma sielläpäin.
Suurin osa koirista on siis kotimaisella termillä erikoisetsintäkoiria, huumeet pääosassa. Tämähän on ohjaajan työn kannalta periaatteessa ok. Mutta toinen Kreikan miehistä oli tosiaan asiaa ajatellut ja totesi että varsinkin raja-alueella toimiessa pitäisi kyllä koiran osata jäljestää. Tai siis ohjaajalla pitäisi olla mahdollisuus kouluttaa jäljestäminen kun töitä täällä suunnassa riittää pilvin ja pimein. Päätöshän koiran koulutus suunnasta ei tapahdu ohjaajan toimesta, vaan koirakoululla löydään ikäänkuin lappu käteen että nyt koulutat huume-etsinnän ja sillä selvä. Nyt olisi aika hyvä tilaisuus saada kättä pidempää apuakin jälkikoirien kouluttamiseen, kun tänne todennäköisesti tuupataan jonkin aikaa jälkikoiria Suomesta. Hyvin kiinnostunut oli Stefan kun perusasioiden tekemisen aloittamisessa jonkinlaista tietoa annettiin.
Mitkä ovat Kreikan poliisikoirankoulutusjärjestelmän resurssit kouluttaa kombikoiria, siihen en ainakaan minä pysty ottamaan kantaa. Kaikki koirahommeleiden ajatukset kun on muilta viisaammilta kopioituja ja apinoituja.
Sitten kai se on vielä säätilan kertominen jäljellä jouluaatonaattona: aurinkoista, t-paidassa pärjäilee ja kevyt etelätuuli.. Ja illalla on taas työvuoro, joten jouluaatto otetaan vastaan, tuolla jossain.
Reilu tunti sitten pari yli energistä lentopalloilijaa oli häiritsemässä joulurauhaa takapihalla..
19.12.2010
Muutama tunti takaperin työvuoron aloitus sujui lentävällä lähdöllä. Ajomatkalla tuli tieto että tulipalokiireellä pitää tulla yhteen kylään odottamaan ja tähystämään. Georgialainen ryhmä ja Turkkilainen matkanjärjestäjä jäi verkkoon. Pieni juoksukilpailu Turkki vastaan Suomen joukkue Kreikkalaisella vahvistuksella päättyi jälkimmäisen joukkueen voittoon. Koiralla selvitettiin jäljestämällä mistä olivat tulleet sekä haettiin rajajoen ylittämisessä käytetty kumivene parempaan talteen. Tehtävän suorittamisessa oli pientä kommunikaatio ongelmaa, lähinnä siinä mitä milloinkin ollaan menossa tekemään. Hieman yllättäen oltiin ottamassa tiellä kävelleitä kiinni, hetkeä myöhemmin mentiin vauhdilla taas tekemään loppuryhmän kiinniottoa ja sitä ennen oltiin suoritettu ajoneuvon seuraaminen ja tarkastaminen. Asiat tosin sujuivat mainiosti.
Paikallinen poliisimies Kostas oli yksin aloittanut lämpökamera tähystyksen ja oli saanut havainnon ryhmästä. Kaveri ei juuri englantia puhele, ikääkin on jo ehtinyt kertymään hieman mutta asennoituminen työntekemiseen on edelleen kunnioitusta herättävää. Aikamoinen auktoriteetti huokuu pienestä, fysikaltaan hyväkuntoisesta miehestä. Teetettävä varmaan kostas-t-paita ;).
Venäjän kielelle oli käyttöä, kun Niko ja Kimmo puhuttivat ryhmämatkaajia ja tutkivat mukana olleita papereita. Vastaan tulleiden laittomien kansallisuus kirjo on reissun aikana ollut aikamoinen. Tämänkin ryhmän varustus oli asianmukainen, välillä oli mm. vaihdettu pikkukengät jalkaan ennen kuljetusvälineeseen siirtymistä jotta ei erotuta ihmisten ilmoilla muusta kansasta. Omatoimi matkailijat pystyy erottamaan kaukaa verrattuna ryhmiin jotka ovat rahalla liikkeellä.
Työvuoro päätettiin etsimälllä tapahtumaan mahdollisesti liittyvää ajoneuvoa, tässä kuitenkaan ei tulosta saavutettu. Frontexin järjestämä pikkujoulu tilaisuus hotellilla jäi väliin, mutta huomattavasti mieluummin tuolla pimeydessä painelee polviin asti kurassa juoksukilpailujen ja jäljestämisen merkeissä..
Georgialaisen ryhmän odotus piilo sekä kenkien vaihtopaikka. Kreikan armeijan bunkkeri, siellä jossain.
17.12.2010
Kiireinen päivä vietetty. Aamusta liikkeelle ja Feresin poliisiasemalla Frontexin pääjohtajan tapaaminen leppoisissa merkeissä.
Tämän jälkeen tehtiin kierros tutustumassa valvonta-alueeseen päivän valossa. Maailma näyttää erilaiselta pimeällä kuin valoisalla. Yöllä alueelle oli satanut viisi senttimetriä lunta joten tiet eivät olleet parhaassa mahdollisessa kunnossa. Kesärenkailla varustetun Ranskan tähden etenemiskykyjä mukana ollut Itävallan poliisi epäili vahvasti, Kuskin paikalta tuli palautetta välittömästi: talvikeli, neljä pyörää vetää, suomalainen ratissa, ei ongelmaa.
Paluu matkalla kohti Alexandroupolia samaan suuntaan matkasi jalan kymmenkunta ihmistä makuupussit kainalossa vanhalla valtatiellä. Raporttien mukaan yön aikana oli ollut paikoitellen vilkasta.
Alexandroupolissa "vapaapäivän" viettoa jatkettiin lounaan merkeissä. Koirat käytiin treenaamassa ruokailun jälkeen Ax-polin pohjoispuolella olevalla tarkoitukseen sopivalla ja rauhallisella alueella. Jälkeä, henkilöilmaisua, hieman voimankäyttöä sekä ryhmänä toimintaa oli ohjelmassa. Iltapäivällä Suomen osasto siirtyi kuntoilemaan ja saunassakin tuli käytyä. Kiuas hotellilla tarvitsisi 10 kiloa hyviä Suomalaisia kiuaskiviä. Löylyt ovat kuitenkin riittävät.
Ilta vietettiin etsimällä Alexandroupolista kauppaa josta löytyisi monopodi. Pitkät lämpökameratähystykset vaativat suht keveynkin lämpökameran käyttöön tukea. Viidennestä tai kuudennesta elektroniikkaa, kameroita ja kaikkea maan sekä taivaan välistä myyvästä yrityksestä löydettiin tarkoitukseen soveltuva väline, Hinta 50 euroa. Ovessa olleet kans.väl.maksukorttien mainokset eivät valitettavasti pitäneet paikkaansa, joten huomenna on suunnattava käteisen kanssa ostoksille. Ennen kamerakaupan löytymistä puututtiin hiusten pituuskasvuun vielä kello 21.00 avoinna olleessa parturikampaamossa. Erikoinen tapahtuma